757601.jpg

Nyt tunnit matelee hiljaa
Minuutit ei juokse ollenkaan
Kun en voi sua koskettaa
Viikko täynnä odotusta
Lauantai tuo lohdutusta
Silloin jälleen sut mä
Nähdä saan uudestaan
(Apulanta - Nähdään maanantaina)

Lauantai-ilta kääntyy loppusuoralle. Istun keittön ruokapöydän ääressä ja koetan olla luova ja luovia eteenpäin koko viikonlopun kesken ollutta novellianalyysiä, jonka palautuspäivä on liian pian. Samalla mietin, miten organisoin tulevat tehtävät ja koetan prioirisoida niitä tiettyyn arvojärjestykseen. Juon alennuskaupan yllättävään hyvää ananassiideriä ja koetan keksiä, mitkä lyyrikat kuvaisivat tämän hetken olotilaani. Takana on työntäyteinen päivä, ainakin kolme tuntia haravointia käsivarret turtana. Odotukset ovat kuitenkin jo sunnuntaissa, jolloin palaan kotiin (Joensuu on kotini, loppupeleissä. Siellä olen saanut järjestettyä elämäni kauniiseen uumaan ja vaikka kuinka koetan väittää vastaan, nautin olostani siellä.) ja saan vieraaksi ihmisiä, joille olen menettänyt sydämeni. Kuinka näen itseni halaamassa heitä kaiken kaipuun täydeltä! Kauanko viime kerrasta on aikaa? Aivan liikaa! Huominen tulee olemaan kaunis päätös huikealle viikolle.

Ensimmäiset yliopiston tentit on koettu: en ole koskaan pitänyt itseäni kieliopin taitajana mutta johdatuksen tentin jälkeen olo oli melko varma. Taidan sittenkin osata nämä. Fennistiikan tentti ei ollut edeltäjäänsä kummempi. Se oli INHIMILLINEN, ottaen huomioon, kuka sen piti. Jos tällainen taso on ainakin ensimmäisenä vuonna, luulen selviäväni yliopistosta. Tietenkin stressi tulee aina olemaan yli-inhimillinen, kyllähän minä itseni tunnen. Olen liian tietoienn siitä, etten voi suhtautua rennosti asioihin, jotka mittaavat menestystä tai karsivat ihmistä. Siitä tulikin mieleen: pedagogisille pitäisi työstää se hemmetin "minä opettajana tästä 10 vuotta eteenpäin" mutta mitä siihen sanailee. Kauniita valheita? Vääristeltyjä totuuksia? Vai jotain ihan muuta? Mutta siitä ehkä joskus... 

Tänään on lauantai. Taidan juoda lisää siideriä, odotan kaunista luovuuden hetkeä ja kuuntelen YUP:n klassikkoja. Toivottavasti teidän päivänne oli yhtä kaunis. Kippis!