ICONATOR_41c64e6567492aeb3ff766bbe2ac4dc

you're gone with the sin my baby and beautiful you are
so gone with the sin my darling

HIM - Gone with the sin

Vain läpeensä pahat ihmiset eivät näe paheidensa lävitse. He kietovat itsensä harhan tuorekelmuun ja keinuttavat itseänsä lävitse pieksevien päivien, sisältä itselleen puhtaina. Muut näkevät heidät liattuina, lannistettuina, paheisiinsa uponneina. Koska minulle ei ole olemassa sanaa utopia, myönnän olevana syntien ja paheiden pilaama. Ainakin osin. Hitusen. Nanon. Melkein täydellinen?

Materialismi
Paheeni heti sen jälkeen, kun ryhdyin tienaamaan omaa rahaa. Kun on luottoa, on helppo täyttää elämänsä aukkoja täyttämällä materiaa ympärilleen. Aina lähtiessään kaupungille tai eksyessäni nettikauppojen syövereihin, vakuutan itselleni, ettei yli sillä määrällä tai ei tuota tuotetta. Mutta miten sitten käy? DVD-telineeni natisee televisiosarjojen kausikokoelmien alla samalla, kun elokuvat koettavat etsiä paikkaansa hyllyssä. Kaappini on täynnä kenkiä, mutta aina sinne tulee uusia. "Tähän tilanteeseen minulla ei ole sopivia kenkiä ..." "Nämä kengät sopivat kivasti sen ja sen housuasun kanssa..." "Nämä ovat hyvät silloin, kun lenkkarit eivät ole tarpeeksi tyylikkäät ja en jaksa ottaa korkokenkiä..." Jallajalla, minkä minä sille voin? Minulta pitäisi kuolettaa Visa Electron ja laittaa pankkitilille kuukausirajaksi 50 euroa tai vähemmän. Tai sitten minulle pitäisi näyttää kuluneen vuoden kassakuittien yhteenlaskettu summa. Se on pöyristyttävä.

Minä
Olen liian itsekeskeinen. Tiedän. En harrasta sitä enää. Sinun seurassasi. Hyvä. Sovittu. Mutta kerroinko jo, miten väsyttävä työpäivä oli ja miten melkein liukastuin huonekaluliikkeessä. Ai, sä pääsit sinne yliopistoon. Onnea. Mutta hei, pitäisikö mun ostaa nyt se uusi kirjahylly, että saan kaikki kirjani mukaan?

Herkut
Kuuluisi varmaan kategorian yksi alle, mutta päätin antaa tälle iättömällä synnille oman osion. Enhän täytä herkuilla vain tilaa ympäriltäni vaan nälkää ja kumpuja sisälläni. Olen aivan mieletön herkkuperä nykyään, vaikka kunniasanalla, koetan pysytellä aina herkkupäivässä, joka siirtyy vapaapäivien mukaan. Varallisuus on lisännyt herkuttelua muttei jotain hyvää asiassa on. Liikahtanut vaa'an viisari on saanut minut siirtymään lenkkipolulle hölkyttelemään. Ja minä kun olen aina vihannut liikuntaa.