ICONATOR_8f9edd304aeee15fdb0b378420ee504

Elämä(ni) on niin epäreilua ja yhtä samaa, ei mitään valoa missään. Möykky vatsassa kasvaa, tiedän ne realiteetit ja inhottaa: jos en lue kuin hullu, en pääse eteenpäin. Jos en ole motivoitunut ja realistinen, olen hylätty. Jos yritän sitä tai jos yritän tätä, löydän
itseni pian taas siitä samasta jamasta kuin aiemmin, puoli vuotta sitten. Kun kaikki aloittavat alusta ja sinulla ei ole edes sitä. Ketuttaisi sinuakin?

Elämä on epäreilu, joka syö pienempiä. Minä vihaan altavastaajan paikkaani, kun en ole hyvä missään, täydellisyys kuuluu muille, vaikka toisaalta, minulle riittäisi pelkkä keskinkertaisuus kehuilla. Mutten yllä.
Vihaan vihaan vihaan. Epäonnistun ja vihaan, kun nurkasta hihittäjiä ei koskaan rankaista, kun osaavat vittuilun jalon taidon piilossa katseilta. Sillä lailla.

Anna minun olla.
Älä koske ajatuksiini.
Katso naamani ja kysyn:
tunnetko sen?
Kas sairasta päivää Teillekin
oletko onnellinen onneesi?
Kehtaatkin marista porvari
kaikki eväät eteesi kannettu.
Jätä voimapaperini, se oli jo puhtaaksi nuoltu
saadessani.